Uutiset

Vuosi 2025 oli edelleen merkittävä kasvuvuosi digitaalisille palveluille. Käyntien määrä palveluissa kasvoi lähes 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Valmistauduimme myös aktiivisesti vuoden 2026 alussa voimaan tulleeseen lakiin liikenteen digitaalisista tietopalveluista. Lakimuutos toi Fintrafficille lisätehtäviä liikennetiedon jakelijana ja vahvisti rooliamme liikennetiedon solmukohtana.

Liikenne sujui tieverkolla verrattain hyvin, ja laaja­vaikutteisilta poikkeamatilanteilta vältyttiin. Keräsimme dataa ja jalostimme sitä tietovirroiksi. Dataa meille tuottivat kumppaneiden rinnalla yhteensä noin 20 000 liikenteenhallinta- sekä keli- ja säälaitettamme. Keli-, olosuhde- ja häiriötieto kulki eri viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuksen, sekä tieliikennekeskusten välillä. Reaaliaikaista kelidataa hyödynnettiin laajasti myös teiden kunnossapidossa, jossa kelitiedon merkitys korostui erityisesti talvikaudella.

Vuosi 2025 merkitsi Fintrafficin raideliikenteenohjaukselle merkittäviä askeleita kohti uutta. Vuoden aikana kehitimme määrätietoisesti suomalaista raideliikennettä päämääränämme edistää turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällistä liikennettä sekä tehostaa toimintaa. Roolimme digitalisaation kehittäjänä ja ajurina näkyi uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen rakentajana. Päivitimme myös toimintamme rakennetta vastaamaan paremmin tätä uutta kehitysmatkaamme.

Euroopan turvallisuustilanteen kiristymisen myötä merenkulun toimintaympäristö on muuttunut viime vuosien aikana, erityisesti Suomenlahdella. Lukuisat GNSS-häiriöt ja Venäjän varjolaivaston toiminta edellyttävät entistä suurempaa valppautta myös Fintrafficin meriliikennekeskuksissa. Vuonna 2025 meriliikennekeskuksiemme toimintavarmuus oli hyvällä tasolla, ja liikenteenohjaus pysyi laadukkaana ja sopimusten mukaisena.

Lennonvarmistuspalvelua tarjottiin lähes 220 000 lennolle ja Helsinki-Vantaalla lähes 158 000 nousulle ja laskulle. Suomen yli lentävien lentojen määrä laski noin 55 600 lentoon, kun kiinalaiset lentoyhtiöt vähensivät lentämistään Suomen ilmatilassa.

Vuosi 2025 toi liikenteelle useita haasteita, kuten epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen, vaihtelevat sääolot ja lukuisia häiriötilanteita. Näissä oloissa Fintrafficin keskeinen tehtävä – liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen kaikissa liikennemuodoissa – korostui. Suomen liikennejärjestelmän toiminnalle kriittisten liikenteenohjauspalveluiden toimintavarmuus ja laatu maalla, merellä ja ilmassa pysyi korkeana koko vuoden.

Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?

Miten itse ajavat autot muuttavat liikennettä Suomessa?

Kuinka lomaliikenteestä selviää mahdollisimman sujuvasti ja vähällä stressillä?

Venäjän helmikuussa tekemä hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen liikenne- ja logistiikkayhteyksiä monella eri tavalla. Matkustajajunat eivät enää kulje itään, kauttakulkurahtia Suomen satamissa liikkuu aiempaa vähemmän ja lentomatkustajien vaihdot Euroopan ja Aasian välillä ovat vähentyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mitä tulee tehdä, jotta muuttuneesta tilanteesta huolimatta liikkuminen – ja tätä kautta Suomen houkuttelevuus ja kilpailukyky – pystytään varmistamaan?

Millaisia ovat liikennealan tulevaisuuden näkymät ja mitä muutokset tarkoittavat liikenteen työelämälle?
Liikenne on Suomessa tällä hetkellä jättimäinen työllistäjä ja arviolta 175 000 ihmistä saa alalta palkkansa. Pelkästään henkilöliikenteessä on noin 40 000 työpaikkaa ja tavaraliikenteessä noin 50 000 työpaikkaa.

Suomen henkilö- ja tavaraliikenne perustuu sujuvaan ja tehokkaaseen liikenteeseen maanteillä. Tavaraliikenteestä 63 % ja matkustajaliikenteestä peräti 90 % kulkee kumipyörillä. Miltä liikenne Suomen maanteillä näyttää turvallisuustilastojen valossa ja miksi olemme turvallisuustilastoissa Ruotsia jäljessä? Kuinka datan ja automaation avulla voidaan luoda entistä turvallisempaa ja sujuvampaa maantieliikennettä? Ja kuinka nopeasti itseohjautuvat autot valtaavat tiet?

Mikä on rautateiden rooli osana toimivampia matkaketjuja? Mitä rautateiden uudistukseen tarvitaan teknologisten ratkaisuiden lisäksi? Ja miten matkustajaliikenteen kilpailutilanne muuttuu? Tästä keskustellaan uusimmassa Tietoa liikenteeseen -podcastin jaksossa!

Eri toimialoilla tuotettu data ja sen hyödyntäminen mullistavat talousjärjestelmää yhtä paljon kuin sähkön keksiminen aikanaan. Näin ennustaa Sitran yliasiamies, entinen pääministeri ja EU-komissaari Jyrki Katainen Fintrafficin tuottamassa Tietoa liikenteeseen -podcastissa.  

- Elämme murroksessa, jossa datan hyödyntäminen tulee tuomaan saman mittakaavan muutoksia kuin sähkön keksiminen. On tärkeää, että jo tämän kehitysvaiheen alussa luodaan pelisäännöt, jotka mahdollistavat innovaatioiden, kilpailun ja markkinan syntymisen, Katainen sanoo.