Uutiset
Lennonvarmistuksen CISM-tukihenkilöt kokoontuivat kertaukseen vahvistamaan taitoja ja jakamaan kokemuksia
Tällä hetkellä lennonvarmistuksessa on yhdeksän CISM-tukihenkilöä. Toiminnan tavoitteena on, että ihminen pysyy häntä kohdanneesta kriisistä huolimatta toimintakykyisenä ja saa rakennetta elämäänsä, mikä auttaa häntä palauttamaan mielen kriisistä takaisin normaaliin tilaan.
Lennonvarmistuspalvelumaksut vuodelle 2025
Lennonvarmistuspalvelumaksut vuodelle 2025 lentoasemaluokkien ATS2, ATS3 ja AFIS-osalta.
Urapolkuja: Mika Virolainen – ura ilmailun parissa alkoi kesätyöstä lentokentän maapalveluissa
Fintrafficin lennonvarmistuksen pätevyyksien hallinnan päällikkö Mika Virolainen kouluttaa lennonjohtajia, kehittää pätevyyksien hallinnan prosesseja sekä lisää tietoisuutta inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta läpi lennonvarmistuksen.
Lennonvarmistuksen FPC-yksikössä puhaltavat uudet tuulet
Lennonvarmistuksen FPC-yksikössä työskentelevät lennonneuvojat vastaavat lentoihin liittyvästä tiedonjaosta sekä lentojen suunnittelusta. Toiminta perustuu lakisääteisiin prosesseihin, ja kaikki lentoihin liittyvä alustava työ tehdään lennonneuvonnan kanssa. Lennonjohdolle lento siirtyy vasta siinä vaiheessa, kun istutaan fyysisesti koneessa.
Urapolkuja: Gustav Juslin – alanvaihto lennonvarmistukseen poikkeuksellisena aikana
Millaista on lennonvarmistuksen suunnittelupäällikön työ?
Paikkatiedon tavoitetila 2024–2028 avaa konkreettiset askeleet Fintrafficin lennonvarmistuksen paikkatietokehitykselle
Tiedonsiirto ja automaatio helpottavat ihmisten työtä, minkä mahdollistamisessa datan hallinta on tärkeä osa-alue. Paikkatietojen hyödyntäminen liittyy vahvasti Fintrafficin strategiaan ja dataekosysteemityöhön, minkä lisäksi se kytkeytyy ilmailutietojen jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvään kansainväliseen regulaatioon.
Ilmatila2027-hankkeessa päivitetään Suomen ilmatila vastaamaan ilmailun muuttuneita käyttäjätarpeita
Suomessa on jo nyt tehokas, taloudellinen ja ympäristöystävällinen ilmatila, joka päivitetään Ilmatila2027-hankkeen myötä sopimaan uusiin käyttäjätarpeisiin, joita viimeinen vuosikymmen on tuonut mukanaan. Tavoitteena on, että päivitetty ilmatila tukee entistä paremmin kilpailukykyisiä lentoyhteyksiä kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle niin turvallisuuden, sujuvuuden kuin ympäristönkin kannalta.
Lennonvarmistuksessa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön uusi suorituskykysuunnitelma – mikä RP4 oikein on?
EU-lainsäädännön mukaan kunkin EU-maan on laadittava suorituskykysuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet lainsäädännön piirissä oleville palveluille. Ensimmäinen kausi (2012–2014) oli kolmen vuoden pituinen, minkä jälkeen siirryttiin viiden vuoden mittaisiin suunnittelukausiin. Suomessa asetuksen piiriin kuuluvat lentoreittipalvelu ja Helsinki-Vantaan lennonvarmistuspalvelu.