Uutiset
Data liikenteen tulevaisuuden keskiössä
Liikenteen tulevaisuus on kiinni monesta tekijästä. Liikenteestä kerättävä data sekä vauhdittaa tulevaa kehitystä että auttaa ennakoimaan tulevia kehityspolkuja.
Uusi teknologistrategia luo punaisen langan raideliikenteen teknologian kehittämistyölle
Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa on työn alla on uusi teknologiastrategia, joka luo yhtenäiset linjaukset teknologiselle kehitystyölle läpi yhtiön. Mistä on oikein kyse, ja miksi teknologiastrategiaa on lähdetty työstämään? Millaisia asioita uudessa strategiassa tullaan huomioimaan?
Kuljetusmäärissä laskua viime vuodesta – lento- ja henkilöliikenne piristyneet
Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.
Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.
Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.
Fintraffic Raiteen toimitusjohtajaksi Sanna Järvenpää
Fintrafficin hallitus on nimittänyt 29.6.2023 alkaen Fintraffic Raide Oy:n toimitusjohtajaksi DI Sanna Järvenpään. Järvenpää seuraa tehtävässä Pia Julinia, joka aloitti 14.6.2023 Fintrafficin toimitusjohtajana.
Sähköiset kuljetustiedot tuovat tehokkuutta kuljetuksiin koko Euroopassa
EU-alueella ollaan ottamassa käyttöön sähköiset kuljetustiedot vuoden 2026 alussa.
Ammattinimike, jonka harva tuntee: Liikennesuunnittelija
Ammattinimike, jonka harva tuntee-juttusarjassa esitellään seuraavaksi liikennesuunnittelija Mikko Niemi, joka työskentelee Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa ja Tampereen ohjauskeskuksessa.
Vieraskynässä Tommi Voss: Digitalisaatio logistiikassa - tie kohti yhteentoimivuutta
Digitalisaatio on vallannut lähes jokaisen elämänalueen ja muuttanut tapaamme toimia. Vaikka digitalisaatio on edennyt nopeasti monilla aloilla, logistiikassa ollaan vielä matkalla kohti täyttä digitaalista murrosta.
Turvallisuuskulttuuri, koulutus ja digitalisaatio – kuinka raiteiden turvallisuus on kehittynyt kymmenessä vuodessa?
Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa vastataan vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Suomen rautateiden turvallisuus on Euroopan tasolla huippuluokkaa, mutta kuinka turvallisuus on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana? Miten turvallisuuteen liittyvä koulutus on muuttunut, ja millainen rooli digitalisaatiolla on ollut raideliikenteenohjauksen järjestelmiin? Minkä raiteilla tapahtuvan työn turvallisuus on erityisesti parantunut?
Gisgis.fi kertoo, kuinka pitkälle 30 minuutissa pääsee eri liikennevälineillä
Joona Repo on suunnitellut ja rakentanut gisgis.fi-palvelun, joka tarjoaa paikan saavutettavuustiedon. Palvelussa hyödynnetään muun muassa Digitransitin dataa muiden tietolähteiden ohessa.
Ammattinimike, jonka harva tuntee: Liikenneohjaaja
Esittelemme "Ammattinimike, jonka harva tuntee"-juttusarjassa Fintrafficin ammattilaisia, jotka kertovat työstään eri ammattinimikkeiden takana. Linda Tammisalo työskentelee Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa Tampereella liikenneohjaajana.
Liikenteen digitalisaatiosta jopa satojen miljoonien eurojen hyödyt Suomelle
Liikenteen avoimella datalla voidaan ehkäistä ruuhkia ja tehostaa kuljettamista.
Liikkumisen digikaksonen tulee – torille!
LiiDi2 -hanke määrittelee yhdessä yritysten ja kaupungin kanssa liikkumisen digitaalisen kaksosen hahmoa: mistä datalähteistä se koostuisi ja kuinka tätä dataa voitaisiin kerryttää.
Fintrafficin strategia- ja viestintäjohtaja Mikko Saariaho: Liikenteen ja logistiikan tuottavuus ja ekologisuus nousuun digitalisaation avulla
Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.