Uutiset

Kokkolan satamalla on jo usean vuoden ollut käytössään Fintrafficin D/S POLO -palvelu, jonka kautta hoituvat esimerkiksi laiturisuunnittelu, nosturien varaukset sekä palvelutilaukset. Nyt palvelu on laajennettu kattamaan myös raidesuunnittelu, millä varmistetaan mahdollisimman turvallinen ja sujuva yksityisradan vaihtotyöliikenne ja ratakapasiteetin hallinta.

Fintrafficin lennonvarmistuksen tavoitteet vuodelle 2026 keskittyvät lainsäädännön asettamien vaatimusten toteuttamiseen, ilmailun digitalisaation edistämiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamiseen.

Laki liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista vahvistettiin viime perjantaina. Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva laki tuo mukanaan uusia vastuita Fintrafficille. Käytännössä Fintraffic vastaa ensi vuoden alusta alkaen entistäkin merkittävämmin liikennetiedon hallinnasta Suomessa.

ETCS-testilaboratorioon liittyvä testausjärjestelmän hankinta vauhdittaa eurooppalaisen junien kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Ratatekniseen oppimiskeskukseen rakennettava ETCS-testilaboratorio mahdollistaa uusien ETCS-järjestelmien turvallisen ja kustannustehokkaan testaamisen virtuaalisessa ympäristössä ennen kenttätestejä.

Tampere–Pori/Rauma-rataosaa rakennetaan vilkasta vauhtia. Kuluneen vuoden painopiste on ollut maastotöissä, kuten kaapelointi- ja asennustöissä. Myös ensimmäiset järjestelmien integraatiotestaukset on päästy aloittamaan laboratorioympäristössä. Ensi vuonna painopiste siirtyy vähitellen testauksiin.

Fintrafficin meriliikenteenohjaus on vahvasti mukana kehittämässä merenkulun tulevaisuuden palveluja EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman osarahoittamissa MaDaMe- ja ORMOBASS-hankkeissa. Kahden vuoden kehitystyön ja testauksen jälkeen on aika jakaa ensimmäisiä tuloksia ja keskustella yhdessä merenkulun toimijoiden kanssa uusista palveluista ja mahdollisuuksista.

Matkustajille tarjottava informaatio on keskeinen osa onnistunutta raideliikenteen matkakokemusta ja tukee osaltaan myös matkustajien turvallisuutta. Loppuvuonna Fintrafficin tuottamassa matkustajainformaatiossa otetaan käyttöön kaksi uutta toiminnallisuutta: asemien infonäyttöjen varajärjestelmä sekä näyttöihin liittyvä energiansäästöominaisuus.

Arctian alukset eivät lepää kesälläkään. Väylänhoitoalusten miehistöt huolehtivat siitä, että merenkulun turvalaitteet pysyvät kunnossa ympäri vuoden ja väylät turvallisina kaikille kulkijoille. Tällä kertaa pääsemme mukaan väyläalus Seilin päällikön Lauri Taralaisen arkeen.

Frequentis tarjoaa teknisiä ratkaisuja, konsultointia sekä kestäviä järjestelmien elinkaaria Fintrafficin raideliikenteenohjauksen tarpeisiin. Yhdessä tekeminen ja teknologian oikeanlainen hyödyntäminen auttavat rakentamaan sujuvampaa, turvallisempaa ja kestävämpää tulevaisuuden rautatieliikennettä.

Fintraffic vastaa vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta Suomen lähes 6 000 kilometrin pituisella rataverkolla. Toimiva ja turvallinen raideliikenne rakentuu kuitenkin usean toimijan tiiviistä yhteispelistä. Kertaa tästä eri rautatietoimijoiden työnjako.

Aikataulunmukainen junaliikenne voi tuoda vuosittain miljoonan euron säästöt ja vähentää hiilijalanjälkeä 410 tonnilla. Pienillä muutoksilla voidaan parantaa raideliikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta – ja ottaa isoja askelia kohti Suomen ilmastotavoitteita. Nämä tulivat ilmi Fintrafficin raideliikenteenohjauksen ja VR:n yhteisesti toteuttamassa sujuvuuskokeilussa.

Suomen rautateillä liikkuu vuosittain puoli miljoonaa junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia. Matkustajajunien lisäksi raiteilla kulkee paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Fintrafficin raideliikenteenohjaus on näkymätön turvaverkko, joka varmistaa, että junaliikenne pysyy hallinnassa arjen ja poikkeustilanteidenkin keskellä: kun matkustaja kuulee junan myöhästymisestä, liikenneohjaaja on jo tehnyt kymmeniä päätöksiä tilanteen taustalla.

Digirata testaa Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuudella ensimmäistä kertaa Suomessa automaattiajojärjestelmää (ATO). Digiradan testiradalla on tähän mennessä suoritettu laajoja koeajoja Sr1-testiveturilla, joka on varustettu modernilla, radioverkkopohjaisella ETCS-kulunvalvontalaitteella (European Train Control System). Nyt radalla alkaa testiajot myös Sm5-junayksiköillä, joihin on asennettu sekä ETCS-järjestelmä että automaattiajojärjestelmä. Testiajot tarjoavat arvokasta kokemusta eri junatyypeillä. Automaattiajoon liittyvillä testauksilla saadaan tärkeää tietoa ja oppia erityisesti Digiradan toteutusvaiheeseen.

Toteutusvaiheen toteutussuunnitelma -projektin (ToTo) alkuvuotta on leimannut projektin laajeneminen useille substanssialoille ja useiden uusien työkokonaisuuksien käynnistäminen. Erityisesti operointikonseptin ja -skenaarioiden valmistelu sekä erilaiset tekniset selvitykset ja kuvaukset ovat työllistäneet projektia merkittävästi.

Yli 100 000 lataajaa on ottanut käyttöön ilmaisen Fintraffic Mobiili -sovelluksen, joka tarjoaa reaaliaikaiset tiedot maanteiltä ja rautatieliikenteestä. Juuri julkaistu uusin versio tuo sovellukseen runsaasti lisää toimintoja. Käyttäjät voivat nyt seurata tiesääasemien ajantasaisia kelitietoja ja ennusteita, maanteiden muuttuvia nopeusrajoituksia ja opasteita sekä tilapäisiä painorajoituksia.